’Born Of’ tai ’Borne Of’

Tässä on mielenkiintoinen sanavalintaongelma, johon törmäsin hiljattain tekstinkäsittelyssä: ”Täysin uudistettu Buick on saksalaisen muotoilun synnyttämä, ja Regal tarjoaa pehmeän ajon ja ylelliset mukavuudet.”

Ensimmäisellä kerralla, kun luin artikkelin läpi, en huomannut tuossa lauseessa mitään outoa. Vasta toisella kerralla huomasin sanan ”borne” kirjoitusasun. (Muuten, juuri tämän takia tekstintoimittajat tekevät aina vähintään kaksi läpikäyntiä. Olen aina hämmästynyt siitä, miten paljon voin jättää huomiotta ensimmäisellä kerralla, mutta huomaan sen toisella kerralla.)

”Borne” tulee mieleeni yleensä ilmaisuissa kuten ”ilmassa leviävä virus”. Ajattelen sen tarkoittavan ”kannettuna” tai ”kuljetettuna”. Se näyttää siis olevan täysin erilainen kuin ”syntynyt”, joka tarkoittaa ”synnyttänyt”. Vauvat syntyvät, viruksia kuljetetaan, ja mielessäni se oli yhtä helppoa

Kieli ei tietenkään ole koskaan yhtä helppoa. Joten kun minun oli saatava tämä oikein artikkelia varten, katsoin sen jälkeenpäin.

”Synnyttää” on ”synnyttää”, joka tarkoittaa ”kantaa”. Mutta se sai minut ajattelemaan: Tämä sana ei olekaan aivan niin erilainen kuin ”syntynyt” kuin olin aina pitänyt sitä. Loppujen lopuksi juuri ne vauvat, jotka syntyvät, ovat äitiensä kantamia, synnyttämiä. Kun ajattelen asiaa näin, ero tuntuu heikommalta.

Sen lisäksi en ollut koskaan oikein ajatellut termiä ”syntynyt”. Olin aina olettanut, että siinä käytetään tarkoituksella ”syntynyt” – auto on sen ja sen insinööritradition jälkeläinen. Mutta olin alkanut epäillä. Eikö tätä autoa voisi kantaa – synnyttää – tämä insinööritraditio? Olisiko se voinut, kuvainnollisesti puhuen, kulkea muutoksen tuulten mukana lähelläsi olevalle jälleenmyyjälle?

Teknisesti varmasti. Voit siis käyttää mitä ikinä tarkoitatkaan. Mutta oletettavasti haluaisit, että lukijalle tai kuulijalle on selvää, mitä halusit sanoa. Yleensä paras tapa saavuttaa se on käyttää lukijalle tutuinta termiä sen sijaan, että käyttäisit omaa kierrettäsi siitä. Ja bearilla on useita määritelmiä, kuten ”kantaa” ja jopa ”synnyttää” (ajatelkaa ”child bearing”). Webster’s siis vahvistaa, että ”born” ja ”borne” ovat molemmat syntyneet samasta sanasta.

Kun bear tarkoittaa synnyttää, Webster’s huomauttaa, että ”passiivin menneen ajan partitiivi tässä merkityksessä on born, kun by ei seuraa.”

Vauva syntyy. Matkustaja synnytetään. Mutta kun sitä seuraa sana ”by”, molemmat ottavat borne. ”He was borne by her.”

”Fowler’s Modern English Usage” lähestyy näitä sanoja akateemisesti. Siinä sanotaan, että ”kaikissa merkityksissä paitsi syntymää tarkoittavassa merkityksessä bearin menneen ajan partitiivi on ’borne’ (I have borne with this too long; he was borne along by the wind); bornea käytetään myös, kun viitataan syntymään, a) aktiivissa (has borne no children) ja b) passiivissa, kun ’by’ seuraa (of all the children borne by her only one survived). Syntymän merkityksessä, kun sitä käytetään passiivissa ilman ’by’ tai adjektiivissa, on syntynyt (hän syntyi sokeana: synnynnäinen hölmö; kaikista heidän synnyttämistään lapsista; yksinäisyydestä syntynyt melancholoy; hän syntyi vuonna 1950)

Mikään tästä ei tietenkään kerro meille varmasti, onko Buickimme syntynyt saksalaisesta insinööritieteestä vai synnyttänyt sen. Saadakseni selville, kumpi on vakiintunut ilmaisu, käännyin kaikkien nykyaikaisten käyttökysymysten epäilyttävän kätevän ratkaisijan puoleen: Googleen. Etsin kuuluisaa repliikkiä vanhasta Helen Reddyn laulusta ja yritin sanoa ”it’s wisdom born of pain” – 202 000 osumaa. Sitten etsin ”it’s wisdom borne of pain” — 52 osumaa.

Viisautta löysin: ”syntynyt” on parempi. Ja kyllä, se oli tuskallista.